Tänään(/eilen, sillä kirjoittelen tätä yöllä) olikin todella touhun täyteinen päivä, kuitenkin melko rauhallisissa merkeissä. Kirjaston hiljaisuudessa kävin vähän lukemista hakemassa, istuskelua rauhallisessa kahvilassa, valokuvausprojektia ja uuden sarjan katsomista. Valokuvauprojektin tulokset olivat todella tyydyttäviä ja tehtävä oli tosi mukava.
Tällä kirjoitushetkellä sen sijaan ahdistus nostaa päätään mukavan päivän päätteeksi. Ja minä kun ajattelin että selviäisin tämän päivän ilman sen suurempia masenteluja. Mutta ei…. Se kun on kaveri niin se kyllä olemassaolostaan ilmoittelee, valitettavasti. Minuus mietityttää, syömiset ahdistaa ja yksinolo on aivan karmeeta just nyt. Tahtoisi vaan jonkun seuraan, mutta kaipa ne kaikki kaveritkin tähän aikaan koisii. :<
Joka tapauksessa nostan plussiksi tämän päivän
+ valokuvauksen,
+ kirjaston sekä
+ rennon sarjan katselun, eli kaikki ne, jotka tuossa ylemmässä tekstissä jo mainitsinkin.
Todella toivon, että tämä ahdistus ei voimistu. Jospa vaikka yrittäisin kohta saada unta ja herätä uuteen ja toivottavasti parempaan aamuun, kuin mitä olo nyt on.
EDIT: Nuo kirjoitusten ajat eivät pidä ollenkaan paikkaansa, sillä kello on nyt kyllä oikeasti n. 1 yöllä, vaikka tuossa luki ainakin äsken 23:55.
